Viime perjantai oli kiva. Varpu jäi kotiin ja mentiin Y:n salille johon mulla siis on näemmä kaikki ilmaista koska kuulun näiden householdiin. Kuntoiltiin hetken aikaa ja olis ihan kiva tehdä siitä semisti rutiini ja ottaa vähän hyötyä irti. Siin tiskillä kävi kaks hassua suomi-tapahtumaa ku käytiin hakemas mulle uus avain, niin ku se myyjä kuuli et mist me ollaan, se oli et "ooh! Suommalainen!" aksentilla tosin, ja sit ihan saman tien siihen tuli semmonen mies ja oli et hei kuulinko oikein et te ootte Suomesta, ja kerto et sen isovanhemmat oli suomalaisia ja siinä jäätiin juttelee ja se kerto vähän elämäntarinaansa. En tiiä oonko kertaakaan Bostonissa törmänny mihinkään millä ois mitään tekemistä Suomen kanssa. (Paitsi tääl lukee Lumenen tuotteissa selosteet suomeks: ?) Y:n jälkeen mentiin viel syömään ja rupattelemaan, sit käytiin viel vähän tjMaxxilla ja starmarketissa ennen ku haettiin pojat. Kaikin puolin miellyttävä aamupäivä! Ostin valkoset converset mmm mitäs ne oli, varmaan joku $25. Olin unohtanu sen ihanan tunteen ku saa uudet kengät jalkaan... Starmarketissa törmättiin TAAS suomeen. Viereisessä kassajonossa semmonen mummeli kuuli ku me puhuttiin ja sano et "Mistäs tänne Quincyyn on suomalaisia eksynyt!" ja tää oli tähän mennessä ehkä ufoin, koska kaikki kolme sattumusta parin tunnin sisällä, ja en tosiaan oo kertaakaan tollei randomisti törmänny yhteenkään suomalaiseen täällä, ja sit jossain Quincyn starmarketin kassajonossa. No paras on viel tulossa. Sen mummelin suurinpiirtein seuraava asia oli et missäs kirkossa me käydään. Rehellinen vastaus tuli et no ei me kyl oikeestaan käydä missään, ja sit näki ku se ajatteli et no just joo, taas näitä...
Kotona päästiin kattoo usa-suomi -jäkismatsia, mikä ois ollu jo tarpeeks masentavaa ilman et selostajat hurras aina ku suomi mokaili ja hoki vaan tyyliin et listikää suomalaiset! Jos matsi ois ollu jännempi ni ois melkeen ollu siistiä kattoo sitä esim porukalla amerikkalaisten kanssa ja maustaa jollain vedonlyönnillä.. No. Ehkä vähän liikaa.
Illalla mul ja Brettil oli erityisen hauskaa. Käytiin dunkin donutsis ja mä jostain syyst mokailin kaiken siel. Tilasin jääkahvin normaalin sijaan, en pyytäny sokeria enkä maitoa, otin liian pitkät pillit, en pyytäny voita bagelin kaa ja maksoin kakskymppisellä vaik mul ois ollu tasaraha ja sain hirveesti turhaa pikkurahaa. Sit se kerto mul et yks päivä ku se käveli kotiin ja sil oli ollu tylsää ni se oli alkanu huudella itekseen esim et: "Who's got the biscuits? -I DO! Who can put pizza in the pizza oven? -I CAN DO IT! Who wants some french fries? -I COULD HAVE SOME!" ym. ja ihmiset alko nauraa sil matkanvarrel ja se teki tota koko matkan kotiin. Haha mä nauroin ihan hulluna ku se kerto tota. Sit ku käveltiin ni mä tajusin et missään ei oo niin paljon kirkkoja ku jamaica plainilla. Yhes vaihees ku kattelin vähä ympärilleni niin näin oikeesti sadan metrin säteellä NELJÄ kirkkoa. Siis ihan valehtelematta silleen et seison kirkon pihalla, kadun toisella puolella on kirkko, yks talo väliä, taas kirkko, kirkko, katon taakse, kirkko. Vasemmalle, kirkko, oikealle, kirkko. Hoho. Ku toistaa tarpeeks monta kertaa ni "kirkko" alkaa kuulostaa joltain hyönteiseltä. Vähän niinku kirva, tai pirkko.
Mulla on uus idea. Tai oikeestaan itse idea ei taaskaan oo uus, mutta haluisin jatkaa roopetatuointia. Mä oon kirjottanu Don Rosalle kirjeen ja kuvan tosta, ja pyysin sitä piirtämään mulle taustan siihen. Ajattelin jotain ton tapasta.
Löysin just itteni tältä sivulta yllättävän innostuneena, ku mun piti tehdä jotain ihan muuta. Hämmentää ja taitaa olla aika sulkea kone.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti