Twelve-o-two -blogissa kirjoitan kaikenlaista. Kirjoitan asioista mitä teen, jutuista jotka pyörii mielessä, paikoista joihin menen, ihmisistä joita tapaan ja niin edelleen. Suomeksi. Suomalaiset kaverit saa lukea kun tapaan "ihan mahtavia tyyppejä" joiden kanssa mulla oli "ihan sikakivaa". Totuus on kuitenkin, että suurin osa jengistä ei päihitä sitä jengiä, jotka niistä lukee. Pitäkää tämä mielessä sillä aikaa kun pahoittelen kolmea asiaa:
1) Sitä, että aion haukkua teitä
2) Sitä, että olen tällainen pelle
3) Sitä, että ylipäänsä pyydän anteeksi yhtään mitään.
Mutta
En aio ottaa vastaan nihkeilyä tulevina viikkoina.
Nihkeilyllä tarkoitan "No ei mut kyl mun oikeesti pitäis varmaa jo lähtee... olin eilenki bailaamas ja meni taas nii myöhään... mut kiva et oot tääl, nähää joku päivä kunnol". Hevonkukkua sanon minä! On ihan törkeen mahtavaa tulla takas kotiin hetkeks ja odotan kärsimättömänä kaikkien näkemistä kuten Boston-kuukausien jälkeenkin jolloin sain pettyä (oma syyni tosin) koska olin odottanu et kaikki olis kärsimättöminä odottanu myös mun näkemistä. Näin ei kuitenkaan ole ja ihmisillä on vastuunsa ja menonsa, sen ymmärrän. Kaikki tämä vuodatus on tosiaan ihan omaa syytäni koska jotenkin onnistun silti loukkaantumaan niistä normaaliuksista, kuten "taidan ottaa tänään rauhassa mut kiva et oot takas" ja "en ehdi varmaan näkee täl viikolla, on töitä".
Tiedän että tämä on tulossa ja vastoin kaikkea kohtuullisuutta mua alkaa vituttaa jos koen ettei ketään kiinnosta et mä oon siellä. Onhan se nyt siistiä jumalauta -- mun näkökulmasta ainakin. Mutta menkää, ihmiset, tehkää velvollisuutenne, levätkää ja olkaa hyviä kansalaisia kuten teidän kuuluukin. Mä aion vittuuntua siitä mutta se on mun oma ongelma. Pitäisikin kai sanoa:
Aion ottaa vastaan nihkeilyä tulevina viikkoina
mutta tässä ja nyt saatan tietoonne että otan sen loukkauksena ja jos voisin tehdä sille faktalle jotain, en syöttäisi tällaista paskaa kenellekään. Mutta en ole vielä ihan täysin oivaltanut sitä "ei koskaan pitäis innostua mistään" -juttua. Anyway, huomiseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti