Kello on puoli kolme iltapäivällä ja on ihanaa vaan olla ja istua. Enkä ajatellut tänään paljon muuta tehdäkään. Viimeiset viikot on ollu aika hurjia ja kiireisiä; päädyttiin sitten muuttamaan siitä ensimmäisestä asunnosta kun alkoi käydä liian tuskaiseks, ja vuokrattiin huone vartin kävelymatkan päästä edellisestä. No, kuinkas sitten kävikään, aikajärjestysessä:
1) Huomattiin että täällä oli tulvinut ja todennäkoisesti on seinät täynnä hometta.
2) Meidän huoneen ovessa ei ole lukkoa. Kämppiksiä neljä, joita ei oltu siinä vaiheessa edes vielä tavattu. No lähdettiin pikimmiten metsästämään ja asentamaan lukkoa
3) Mysteerikämppikset ei vissiin tota hygieniaa kauheesti harrasta -> ryhdyttiin puunaamaan kylppäriä ettei saada tauteja kun hipaistaan seinää suihkussa käydessä
4) Yläkerrassa haisee kannabis 24/7
5) Alakerran kämppistä ei vieläkään näy. Vuokranantajan mukaan ei oo näkynyt n. neljään kuukauteen, eikä oo maksanu vuokria.
6) Alakerran kämppis kipuaa yläkerran kämppiksen ikkunasta sisään keskellä yötä
7) Soitetaan poliisit. Poliisit tulee, mutta ei tee mitään koska kuulemma laillisesti tällä ihmisellä on oikeus olla täällä, vaikka lukot on vaihdettu sekä ulko-oveen että hänen omaan huoneeseen. Poliisit lähtee ja kutsumaton vieras yöpyy toisen kämppiksen huoneessa (joka ei ole kotona eikä tiedä tästä mitään). Me valvotaan koko yö
8) Seuraavaa päivänä kutsumaton vieras lähtee eikä oo näkyny sen koommin.
9) Yläkerran kämppis oksentaa ikkunastaan meidän ikkunan eteen. Miellän tämän koosteeksi kaikesta edellä tapahtuneesta, ja aika hyväksi määritelmäksi meidän asuntotilanteesta.
Ja muita kommelluksia. No, tultiin sitten siihen tulokseen ettei enää jakseta säätää, vaan laitetaan likoon vähän säästöjä ja mennään vuokravälittäjän puheille. Ja heti tärppäs. Kahden viikon päästä muutetaan sitten jo toisen kerran kuukauden sisällä, ja tällä kertaa sellaseen asuntoon mistä ei sit lähdetä ku väkisin. Uusi kotimme sijaitsee Greenpointissa hyvällä, turvallisella asuinalueella pienessä kolmikerroksisessa talossa, jonne kuljetaan toisen talon läpi. Meidän välittäjä on henkilökohtaisesti vuokrannut ylä- ja alakerran asunnot ja niissä asuu jotain opettajia tms. Ja ovat kuulemma ihan tavallisia ihmisiä. Meidän OMA asunto on keskimmäisessä kerroksessa, ja siinä on keittiö, kylpyhuone, olohuone ja pikku makuuhuone. Meidän talolaisilla on oma pieni piha/puutarha jossa voi juoda vaikka aamukahvit. Suomen mittoihin verrattuna kämppä on suht pieni, mutta meille se on isompi kun mikään aikaisemmista asunnoista. Ja ei kämppiksiä, huh miten luksusta ja täällä aika harvinaista.
Nyt on sopparit ja muut kunnossa ja enää pitää lusia nää viimeiset kaks viikkoa täällä roskis-asunnossa. Hyvä puoli on, ettei meillä oo tällä hetkellä pahemmin aikaakaan lorvailla (paitsi tänään, ihanaa!) kun ollaan molemmat jo ehditty löytämään töitäkin. Mä oon tällä hetkellä Queensin Flushingissa suomalais-amerikkalaisessa perheessä ja hoidan 1,5 -vuotiasta ihanaa pientä poikaa. Työaika on huomisesta lähtien 10h päivässä + matkat, eli yhteensä 13 tuntia. Siellä olen vaan neljä päivää viikossa eli saan nauttia 3-päiväisistä viikonlopuista vielä seuraavat 3 viikkoa. Heinäkuun lopussa aloitan toisessa suomalais-amerikkalaisessa perheessä Upper West Sidella, kolmen pojan kanssa. Se oli aikamoinen lottovoitto, ja sen ansioista meillä on varaa asua mukavasti. Tunteja kertyy viikossa n.45-50, eli kyllä sitä duunia saa sit painaakin ihan kunnolla.
Kello hujahtikin puoli viiteen, nyt menen laittamaan ruokaa (kumihanskat kädessä), jatkan lorvailua ja keräilen voimia tulevaan viikkoon! Ensi tekstissä voin ehkä vähän avata sitä miltä tuntuu olla täällä, nyt kun ehkä pikkuhiljaa on jopa hetki aikaa ajatella koko asiaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti