Hyvä? Huono?

Geneve. Täällä on hassua. Mun täälläolossa - ja ihan ite kaupungissa - on monta hyvää puolta. Duuni on helppoa, kivaa ja sitä on vähän. Aikaa jää tehdä kaikkea "omaa" -- vaikka en lähtis koko päivänä mihinkään, löydän silti kehittävää tekemistä kuten lukemista, piirtämistä, kitaransoittamista ja kirjoittamista, millon mitäkin. Viimeksi mainittu on tosin jääny järkyttävän vähälle viime viikkoina jotka muuten luisuu käsistä megavauhtia. Enää ei ole kyllä mikään yllätys että aika kuluu nopeasti mutta mikä siinä on että sitä aina vaan jaksaa päivitellä? "Ihan sellanen fiilis et viime kesästä olis joku viikko. -Totta, ja silti seuraavaan kesään tuntuu olevan ikuisuus" Niinku mitä vittua? Mitä vanhemmaks tulee sitä nopeammin se aika menee ja sen vois vaan hyväksyä. Lontoonmatkasta on jo melkeen kaks viikkoa joka on aikana semi paljon ku miettii mitä siinä ajassa vois ehtiä, mut yhtäkkiä sitä vaan havahtuu tähän hetkeen.

Kehon- ja mielenterveyden vuoksi olis kai ihan hyvä viettää sillon tällön aikaa ihmisten ilmoilla vaikka ei olis sen kummempia suunnitelmiakaan. Mut mä jotenkin onnistun uskottelemaan itelleni ettei se niin tärkeetä oo. Sitä alottaa jonkun jutun kotona päivällä, innostuu siitä ilman ajantajua ja hups vaan. Kai mä oon onnekas et mulla on asioita jotka inspiroi ja joista jaksaa innostua, mut pitäiskö niistäkin saada taukoa? Tää vanha taipumus jokapäiväiseen meditointiin millon mistäkin asiasta ei tee missään nimessä pahaa niin kauan ku välillä herää todellisuuteen eikä lähde liian syvälle. Yksin oleminen voi joskus olla niin nannaa et sit käy niin et nautin siitä niin paljon etten muista et nautin myös ihmisten seurasta. Ja nyt on käyny niin. Ei nää kyllä koskaan kestä muutamaa päivää kauemmin ainakaan yhteen putkeen mut kattokaa nyt tätäkin et en oo kirjottanu mitään kahteen viikkoon.


Ja niin sitä saadaan "jämähdin kotihousuasteelle moneksi päiväksi" kuulostamaan hienolta.

Päätä siinä sitten mitkä on hyviä ja mitkä huonoja puolia. Mut mähän en oo kertonu Geneven kaupungista oikeestaan mitään mainitsemisen arvoisia, silmäänpistäviä, "perusfaktoja" (Hyviä tai Huonoja) jotka tuleekin siis tässä ja nyt.

- Jugurtit rasvaisia

- Paljon vihaisia mummoja, siis ihan tosi, niistä huokuu se kärttyisyys ilman et niiden tarvii avata edes suutaan.

- Mä oon kuullu useammastakin lähteestä et ovimatot on joka kodissa lain mukaan pakollisia.

- Vaikka Sveitsi on yleisesti ottaen kallis maa, dokaamiseen kyllä löytyy halvat keinot. Oon jo maininnu muutamaan otteeseen ne 1.75 frangin viinit, mutta silmään sattui myös toinen pelastaja - 0.55 frangin 0,5 l bisse. Ihan kelpo makusta kaiken lisäks. (Vrt. hintaero: puolen litran tölkki Lapin Kultaa samaisessa kaupassa maksaa n. 2,5 frangia. Kyllä, täällä myydään Ite Lapparia...)

- Niin sveitsiläiset tosiaan kutsuu tätä aluetta Helvetiaks. Hyvä enne.
- Perus poskisuudelmat. Vasen-oikea-vasen. Aluks tuntu luonnottomalta ja kun se tosiaan pitää tehä kaikkien kanssa sekä tavatessa että lähtiessä, mut siihenkin on jo alkanu tottua. Pelkään et Suomeen tullessa teen jollekkin vahingossa ja sit sitä ollaan niin ranskalaista niin ranskalaista.
- Toisin ku jenkeissä, tääl ei oikeen harrasteta tota moikkaamista tai smalltalkia. Ainakaan samalla tavalla. Ja mielenkiintoista on tämä: joko amerikkalainen tapa ehti jo iskostua tai sit se on vaan vieras ympäristö/kulttuuri/ihmiset/kieli joka sen tekee mut täällä ennemminkin meikä on se joka tekee alotteen näissä jutuissa.
- Ranskankieli alkaa pikku hiljaa vituttaa. Ennen sitä oli ilo kuulla kun se on niin kaunis kieli mut enää en edes oo sitä mieltä. Lontoossa hermo lepäs jo sen takia ettei tartte kuulla yhtään ranskaa.


Mul on tällä hetkellä hyvin vahva viha-rakkaussuhde musiikkiin. Livekeikat on yks parhaimmista asioista maan päällä mut universumin päättäjät on ilmeisesti sitä mieltä et phyyh, ei mun niihin tartte mennä. Hoidetaan ikävät jutut pois alta eli "viha" -osio käsittelyyn ensin: Ensin Katie Melua, sit Against me! Ja nyt kaikkein pahin: Arcade Fire. Lyonin keikalle 26. päivä on liput loppuunmyyty ja mä voisin helvetti kaivaa silmät ulos kuopista, niin paljon harmittaa. Kai sitä on itseään syyttäminen koska olis pitäny tajuta varata ne liput aiemmin mutta eihän sen tajuaminen nyt auta, päin vastoin.

Jos edes katon näitä livevideoita nyt niin tulee pala kurkkuun. Se on aina pahempi jos otetaan pois jotain josta on jo ehtiny innostua, aina! Siks ei koskaan pitäis innostua mistään. Tässä on totta puhuen kyse jostain ihan muusta kun yhestä keikasta koska se on vaan esimerkkitapaus, hyvä sellanen tosin. Pitäis lopettaa innostuminen jolloin ei tarvii pettyä vaan kaikki on bonusta. Nää EEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII -hetket alkaa nimittäin kohta vähän rasittaa.

Oltaiskohan sit jo kiukuteltu tarpeeks niin vois siirtyä niihin mukaviin musiikkiin liittyviin asioihin. Ehkei ne aikaisemmin mainitut päättäjät ihan niin kusipäitä loppujen lopuksi ole -- pääsin kuitenkin kattoo Broken Social Scenee viime perjantaina. Se tuli ihan puskista, silmään osu Veveyssä pidettävä "festari" jossa esiintyy kanadalaisia indierockbändejä. Sit ku näin et noi on siellä varasin heti liput ja innostuin sit vasta. Näin sen pitäis mennä. Ja jumalauta se oli jees.