City of presidents: Sateinen päivä Bostonissa

Jea jeaa... Aamulla olin unikeko ja nukuin kahteentoista, vähän tortillaa naamaan ja sit mentiin IHOPiin syömään amerikkalaisia pannareita! Oli ihan namia, pitäis varmaan opetella ite tekee niitä täällä, et sit Suomeen palatessani olis pala aitoa oikeaa jenkkimeininkiä tarjottavana.


Menin tapaa Brettii samalle kirjastolle mis hengailtiin eilen, ja täällähän satoi tänään (anteeks mitä?) lunta. Kyllä vain. Tuli ihan kotoisa olo kun ihmiset kiros ja kärvisteli sateenvarjojen alla ja taivaalta tuli räntää.


Näin Brettin joku vähän yli neljä ja jäätiin lämmittelee kirjastoon ja haettiin mm. saksan ja puolankielisiä kirjoja ja harjoteltiin lausumista. Saksan hallitsin hyvin, puolan sen sijaan jätän tulevaisuudessa sikseen. Räntäsateella ei ollu parempaakaan tekemistä (lausuntaharjoitusten lisäksi, luonnollisesti) niin käytiin sovittelemassa hupsuja hattuja (suosikki oli "all aboard" -hattu joka sai Brettin näyttämään ihan 30-luvun konduktööriltä) ja väsyneenä kaikesta "shoppailusta" päätettiin mennä safkaa jotain ja suunnattiin the Otherside -raflaan, lämmiteltiin ja tankattiin. Näin myös yhden asian uusin silmin. Kuin monella tavalla voi muilla kielillä sanoa suomen sanan "nii". Koitin kääntää tätä sanaa ku Brett kuuli mun käyttävän sitä toistuvasti puhelimessa, ja kun englanniksi sanotaan "yeah...?", "like", "so","yeah I know", "that's right", "ah now I get it!" me suomalaiset sanotaan "niiiin...?", "niinku", "niin", "nii nii" "joo nii" "aa, niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!" ja se kuulostaa ihan päättömältä. Miten yhden "nii" merkitys muuttuu äänensävyn perusteella, ja miten (tätä nauran vieläkin) toi versio "aa, niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!" sillon käytettynä, kun on tajunnu jotain mitä on tosi pitkän aikaa pohtinu, kuulostaa aivottomalta hevoselta. vähän niinku "hiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii" sillon kun äänenkorkeus menee matalalta tosi korkeelle ja takas. Hevoset on aina koittanu puhua meille ihmisille suomen kielen kautta. Vastedes täytyy ruveta tulkitsemaan äänensävyjä.

Alettiin naurun ja sateensekaisissa kyynelissä hipsiä kotia kohti, mut käytiin eka True Eastin kautta hakee rahaa et Brett makso velat mulle ku olin maksanu safkat. Testailin siin samalla vähän kenkiä, ja sit yhdet tosi kivat nike sb:t sopi jalkaan ja näytti hyviltä, ja sit Brett vaan sano et anna sun reppu, ja sen sijaan et ois ryöstäny mut se laittokin ne kengät sinne. Ilmaset niket! Ne oli ollu siel kaupassa ikuisuuden ja ei ollu menny kaupaks ku ne oli sen verran pienet niin sit mä sain ne. Ihan laillisesti jopa ku sinne tulee jonkun verran ylimäärästä tavaraa silleen et se on ihan okei jos ne myyjät joskus nappaa itelleen jotain. Ja ku ei Brett sieltä mitään paljon koskaan ota niin yhet kengät sinne tai tänne. Nyt mulla on sitten kymmenen paria kenkiä täällä.